http://dischileskennel.vuodatus.net/

Tätä blogia en päivitä enää. Kotisivut vielä tovin netissä kunnes poistuvat ja uudet sivumme ovat osoitteessa www.dischiles.com

Poikien sivut sulkeutuvat netissä piakkoin, eli entinen osoite Soneran palvelimella sanotaan "irti", tähän on syitä ehkä se sata - perinteisesti, mutta jos otetaan vain pari esille täs vaihees.

Lauma on "hajonnut". Nikke ja Uuke asuvat nykyään eri osoitteissa kumpikin omien perheidensä kanssa. Välimatkaa pojilla on abouttia rallaa 130km.

Ehei, poikia ei ole erotettu siksi että niiden väleissä tms olisi ollut vikaa. Selitys on hyvinkin selvä:

Nikke jäi asumaan vanhempieni luokse Mikkeliin, se on niin maalaiskoiraa että nauttii olostaan siellä kun saa kaivella myyriä, kytätä sisiliskoja, kahlailla järven rannalla kaloja vaanien, ottaa aurinkoa isolla pihalla tuntitolkulla ja olla vain.

Uuke sen sijaan on enemmän aina ollut menossa mukana, hiukan adhd-vaikutteinen, mutta nyt jo ihan ehkä milinverran rauhoittunut. Uuke muutti Jyväskylään kanssani.

Pari päivää on Uuke asuttanut uutta kotiaan eikä ongelmia ole ollut. Sen mielestä koti on siellä missä on ruoka ja lelut! sängyssä saa nukkua yksin ilman että olisi ahdasta, sohvalla myös.. kaikki on vain sen omaa, eikä kukaan tunge samalle luullekaan. Naapureilla on koiria vähän joka suunnalla, joten niihinkin ollaan jo tutustuttu.

Nikke on aloittanut sopeutumisen vaikeammin, se on tietenkin ollut öisin levoton kun jotain on puuttunut, mutta kyllä se siitä rauhoittuu.

Menemme viikonlopuksi remppapuuhiin Mikkeliin ja mahtaa pojilla olla iloylimmillään kun tapaavat taas muutaman päivän jälkeen.

Niken harrastamiset eivät lopu tähän, se tulee kiertämään näyttelyitä mun kanssa entiseen malliin ja isäni kanssa se treenailee mahdollista BH-koetta varten myös. Eli touhua piisaa. Uukekin aloittaa uuden harrastuksen pian.

Nämä sivut siis sulkeutuvat ja blogikin taitaa jäädä "historiaan", sillä on uusien sivujen aika pian ja sinne kenties uusi blogi. Onhan sitä kaikkea muutakin uutta sinne laitettava esille. Mutta siitä myöhemmin.

Nikke SIN3 ja Uuke PUN3. Meni siis odotettua paremmin ja kivaa oli, sää oli vähän synkkä mutta ei se menoa haitannut.

Itse vietin viime viikonlopun Kouvolassa ja Heinolassa kehäsihteerin hommissa. Ennanaikainen hehkutus kotimaisista tuomareista meni pyllylleen, koska nimi hämäsi ja tarkistettuani asian olinkin lauantaina maltalaisen tuomarin kehässä. Joka ei haitannut yhtään. Harry Vella oli hurmaavan kohtelias ja hyväkäytöksinen sekä ennen kaikkea mukava tuomarismies! Hän käsitteli koiria hyvin, esittäjille oli erityisen kohtelias (please madam - kehoitus kuului hyyyvin monta kertaa).

Kouvolassa sää suosi, välillä oli jopa hitusen liian kuumakin. Kehisparinani oli taas uusi tuttavuus, mukava ihminen hänkin! :)

Sunnuntaina oli Annukka Paloheimon kehässä, ja tykkäsin kovasti. Annukka kertoili perusteluja koirista miksi niin teki, selitti meille kehiksille siis että miten joku asia oli. Kehiskaverina taas uusi tuttavuus, josta ei mitään valittamista :)

Heinolan sää oli pilvinen, poutainen ja epävakaa. Jännitettiin että sataako vai ei, onneksi ei. Heinolassa matkaseuranani oli serkkuni Anu kera Ruby-kleinipennun, joka oli upeasti rop-pentu ekassa näyttelyssään!

Kouvolassa ei koikkereista roppia valittu vaan 3 paikalla ollutta saivat 1*H ja 2*EH arvioinnit.  Heinolassa sen sijaan valittiin niin roppi kuin vsp:kin ja sertit meni jakoon myös, kaikki muut saivat erin yhtä lukuunottamatta jolle eh. Koohoja taisi olla 8 ilmoitettuna joista 7 paikalla - muistaakseen.

Nikke vieraili tiistaina eläinlääkärillä hakien douppausta itseensä. Korvatippojen merkeissä liikutaan nyt, tohtori laittoi myös pitkäkestoisen piikin niskaan. Viikonloppunakin niin apaattinen ja itsekseen viihtynyt koirapoika muuttui vuorokauden sisällä lääkityksen aloituksesta suorastaan riehakkaaksi! Toipumista on siis havaittavissa. Douppauskuurimme kestää viikon ja sitten varoajat päälle.

Fiksu omistaja jätti ilmoittamatta näyttelyyn kun ajatteli että "ei viitsitä ajella.." ja nyt se sitten huomattiin että kerrankin kannatti tehdä niin, koska poissahan tuo olisi ollutkin doping-sääntöjen takia. Joten ennakkoon harkittu ja suunniteltu Vantaan näytelmä jää väliin, en sinne tosin ilmoittautunutkaan, mutta silti :D

Ruotsin valio diplomi on vielä matkalla, eli ei ole tullut. Latviasta tuli hieno ruusuke ja diplomi sen seurassa.

Uuken Venäjän valioarvokin on viittä vaille vahvistettu, kun muistin laittaa senkin anottavaksi hiljattain! Venäjältä tuli mailitse vastausta että kaik ok ja nyt odottelemme sieltäkin postia sitten diplomin kera.

Olen yllättynyt etenkin Venäjän toiminnasta, ne vastasi sieltä ja ovat olleet todella nopeita noin niinkuin muutenkin tässä vaiheessa jo. Ruotsi ja Latviakin olivat nopeita, mutta ehkä eniten plussia saa Kennelliitto, 1-2 päivää mailin laitosta on tittelit netissä!! Ja sit joku vielä haukkuu Kennelliittoa hitaaksi - ei pidä paikkaansa!

Pojat on viettäneet normaalia rauhaisaa kesälomaa. Ei juuri mitään uutta ole tapahtunut. Lenkkeilty, käyty uimassa ja kalassa, otettu aurinkoa ja Uuke on noutanut erilaisia elukoita.

Pojat ovat käyneet myös yksissä ampumaharkoissa muistelemassa mitä se pyssynpauke olikaan. Koiraseurana oli Alli-lagotto. Pojat oli huumaantuneita naisseurasta ja pauketta eivät jaksaneet kuunnella juurikaan. Ekaa laukausta kaikki säpsähti kun tuli yllättäen kuten aina, mutta muihin ei reagoinut kukaan kolmesta. Hienoa!

Tänä aamuna pihallamme vieraili kylältä eräs tanskandoggi poitsu, omin lupineen oli jätkä lähtenyt vierailulle ja tunnin mittainen karkureissu päättyi puhelinsoittoon ja dogin emäntä nouti pojan kotiinsa n.1,5 kilsan päähän. Ei antanut karkuri kiinni, ei reagoinut kutsuihin joten otettiin Uuke houkutuslinnuksi hihnan päähän ja doggi tuli heti luokse ja antoi ottaa pannasta kiinni itsensä. Karkuri hihnaan ja tarhaan odottamaan emäntäänsä.

Uuke ei arvostanut koirakaveria kotipihalla. On nähnyt dogin aiemmin lenkillä ja nuuskutellut ja vähän paininutkin sen kanssa, iso tumma otus omalla pihalla oli ajatus joka ei mahtunut pienen koirapojan päähän. Se tulija oltaisiin ajettu pois pihalta ja mieluiten vielä maisteltukin jostain kohtaa tunkeilijaa. Iso uros ei käynyt Uuken reviirille ollenkaan! Onneksi koirat olivat kiinni, joskin Uuke toisessa kädessäni ja doggi toisessa, sain pidettyä ne erillään kuitenkin eikä rähinää syntynyt.

Uuke alkaa siis miehistyä tai sitten se vaan puolusti omaa pihaa. Ehkä suurin syy oli se että Nikke oli sisällä ja Uuke joutui puolustamaan reviiriään yksin, se näytti hallitsevan sen homman kyllä. Vaikka onkin aina vahvasti tukeutunut Niken apuun. Niillä on selvä työnjako monessa asiassa, mm.vieraita kun tulee, Uuke kyttää ikkunassa ja murahtaa kerran, jolloin Nikke tulee sohvalle salamana ja alkaa haukkua. Uuke ei hakkua aloita vaan odottaa että Nikke tekee sen ja tarkkailee tilannetta sitten rauhassa vierestä. Uuke on selvästi siis porukan valvoja, se ilmoittaa jos jotain tapahtuu.. :D

Viikonloppuna on Kouvolan ja Heinolan näyttelyt, joihin suuntaan ilman poikia, taas vaihteeksi kehätoimitsijaksi. Ekaa kertaa noin isoon näyttelyyn, katsotaan kuinka käy. Onneksi molemmille päiville sain valkattua kotimaisen tuomarin. Toivottavasti sää suosii ja työpari on kiva, näytteilleasettajat hyväntuulisia ja tuomari asiallisen mukava. Uusia rotuja kehissä tarjolla - kivakiva!

Tuttuja näkyi niin omassa kehässä kuin sen ulkopuolellakin, valitettavasti kaikki tutut eivät menestyneet :( Ryhmässä oli myös tuttuja kasvoja, niin koiria kuten esittäjiäkin, upeita koiria lähes jokainen! Kasiryhmässä RYP-3 hienosti koikkeri-Timi. Alkaa koikkerikin saada jalansijaa ryhmissä pikkuhiljaa! :)

Enemmän kalastus olikin koirien, etenkin Niken, iloa. Nikke tuijottaa tarkkana laiturilta tai kalliolta kohoa ja heti kun se heilahtaa alkaa häntä heilua samaan tahtiin :D Kytätään kun kala nousee ja laitetaan sankoon. Matkalle tippuvat kalat täytyy käydä etsimässä rantavedestä, häntä heiluu ja kova on etsiminen - ainut vaan että kala on jo siinä vaiheessa ties missä asti menossa ;)

Nikke on myös oiva kalavahti, sankosta ei pääse kalat karkaamaan kun vahti on paikalla. Kalliolla onkiessa kalat piti laittaa kalliolla olevaan syvennykseen jossa oli vähän vettäkin sopivasti. Vahti hoito hommansa hyvin, se tökki kalat takaisin jemmaan. Mitä nyt meinasi kaikkia vähän maisella myös siinä samalla, enemmän sai siis kieltää vahtia pois sieltä, koska meinasi harrastaa kalojen syöntiä raakana ja elävänäkin. Ei olisi ekakerta.. :O On meinaan ennenkin sitä tehnyt, onneksi madotus on kunnossa!

Nikke päätti myös näin kesähelteiden kunniaksi tiputtaa kaiken pohjavillansa pois, nyt tiedän mitä se tarkoittaa kun moni puhuu että koira on karvaton, se todellekin voi olla _todella_ karvaton! Onneksi ei ole näyttelyitä tiedossa :D

Eläinlääkäriltäkin piti jo kysellä, mutta ei uskonut siihen olevan syynä mikään suurempi kuin kesä. Ruokavalio on ollut sama, ilman suurempia vaihteluja, Nikke on normaali itsensä, se syö, juo ja leikkii. Joten en uskonutkaan sen olevan sairas. Se koira meinaan näyttää kyllä jos joku ei ole hyvin, pienikin kipu niin sitä ollaan jo kuolemankielissä.. :D Näyttelijälahjakkuus siis selvästi.

Nikke suoritti myös kastautumista eilen parikin kertaa tippumalla laiturilta sekä kalliolta järveen. Ei tuntunut hirmuisesti menoa haittaavan. Uuke teki samaa myös useamman kerran. Etenkin kun kielsin sitä menemästä uimaan kun oli niin vähän aikaa kuivatella itseään ennen autoon menoa. Ei se sitten uinut mutta muuten kastelikin itsensä varmaan kokonaan. Herja!

Abby on nätti vuosikas neito. Kuva ei tee oikeutta mutta saahan siitä selvän ;)

Abby on tutustunut riistaan pienen ikänsä ja siitä on tuleva isona metsästyskoira (toivottavasti). Abby tokoilee myös ohjatusti ryhmässä, katsotaan koska nähdään neiti kisailemassa..

Abby on suuntaamassa myös katseensa tulevaisuudessa kenties agilityyn ja nähdäänpä hänen takuulla joskus näyttelyissäkin pyörähtämässä.

Tällä hetkellä Abby viettää kesälomaa ja odottelee kyyhkysjahtiin pääsyä 15.8. alkaen. Odotellaan saadaanko kuvia neidistä saaliiden kera.

Kiitos Olli-Pekka kuvista ja kuulumisista :)

PS. Otamme niitä vastaan toisiltakin pennuiltamme ;)

Lenkillä käydään, uidaan ja otetaan aurinkoa. Sitähän se kesä on ;)

Tulevana viikonloppuna itse käyn Mäntyharjulla kehässä töissä pyörimässä ja samaa on luvassa loppu kuustakin vielä. Pojat lomailee kehistä ja erkkaria odotellaan. Sitä ennen tiedossa voinee olla joku pienempi näyttely vielä jossakin - mahdollisesti?! Katsellaan.

Jospa sitä vielä tänä vuonna ulkomaillekin suuntaisi. Emme tiedä vielä minne ja kumman kanssa, mutta menojalka vipattaisi kovasti. Jospa loppuvuonna sitten ja matkaseuraksi vingutaan mm.Wiiaa ;)