Tänään meillä kävi koiratuttuja ilman koiraa, se sinäänsä ei kuulosta oudolle tai uudelle, mutta heilläpä olikin mukanaan jotain uutta ja mielenkiintoista - ainakin jos Uukelta kysytään, nimittäin pieni vauva!

Voi että sellainen pikkuihminen kiinnosti Uukea kovasti, aluksi varovaisen uteliaasti nuuskimaan ihmettä, sitten kun luvan vai vauvan vanhemmilta pääsi Uuke nuolemaan pikkuisia sormia ja naamaankin taisi pari lipaisua osua, ja korvat piti tottakai nuuskia myös tarkasti. Koko illan Uuke vahti vauvaa, istui sohvan vieressä ja tuijotteli kiinnostuneesti.

Vauva koki saman ahaa elämyksen Uuken kohdalla ja oli hymy naamalla kokoajan, naureskeli, jokelteli ja pomppi vanhempiensa sylissä, sen mitä muutaman kuukauden ikäinen vauva nyt voi pomppia vanhempien avustuksella. Olihan Uuke eri värinen ja näköinen kuin heidän oma koiransa..

Taisi nämä kaksi löytää yhteisen sävelen, sen verran hyvin niillä synkkasi illan aikana.

En epäillyt etteikö Uuke tykkäisi ja osaisi olla vauvan kanssa, onhan se tykännyt lapsista (ja aikuisista) tähänkin asti, mutta eihän sitä koskaan voisi tietää, noin pientä kun ei ollut ennen nähnytkään. Positiivinen ja hyvä juttu nuorelle koiralle, ja käytös oli lähes kymppiä, mitä nyt välillä vähän liian innokkaasti olisi mennyt jakamaan saman sylin vauvan kanssa, kun eihän sitä sieltä lattialta mihinkään oikein ylettynyt :)

Nikkeä sen sijaan tuttuun tapaan ei vieraat juurikaan hätkähdyttäneet. Alkuun haukkumiset että kaikki nyt varmasti huomasi jonkun tulevan, vahtikoira ilmoittaa aina vieraista! Sitten alku nuuskimiset ja katsastus keitäs nämä onkaan - jaahasta ei mitään kivaa eikä tuttuja -> nukkumaan omiin oloihinsa. Vauvankin kävi nuuskaisemassa ohimennen, ei tuntunut kiinnostavan liioin.

Vitsit että noi kaksi on kyllä niin eri maata, mä epäilen kyllä että niissä ei ole mitään yhteistä, varmaan liekö sukua lainkaan, Prina-äiti on taatusti käynyt vieraissa! :D