Sää suosi taas näin vapun kunniaksi ja kun ilma oli hyvä, suuntasimme mätsäriin - perinteisesti tai siitä poiketen jopa. Perinne on ollut viettää vappuaamua torilla koiravedoissa ja sen jälkeen pikana pyörähtää mätsärissä katsomassa, mutta tänä vuonna olin hurjana ja teinkin jotain erilaista.

Otin molemmat pojat sekä kevythäkin mukaan ja menoksi. Moni muukin oli huomannut hyvän sään ja väkeä oli todella paljon.

Päätarkoitus oli tällä kertaa taas toisten koirat. Lähes naapurissa asuva dreeverijuniori kaipasi harjoitusta oikean näyttelyn lähestyessä ja saimme onneksi tueksi, avuksi ja neuvojaksi Hansun (kiitos!). Mä kun en dreevereistä mitään tajua, tai niiden esityksestä. Hansu esitti Pepitan pennuissa ja he saivat punaisen nauhan. Hansun oma Miisa-pinseri sai myös punaisen, joka tiesi sitä että mä veisin Pepitan. Emme sijoittuneet, eikä esitys mennyt aivan niin hyvin kuin olisi voinut, mutta kyllä me siellä kovasti pyörittiin :D Pepita esiintyi hyvin ja oli rauhallinen. Tykkäsi kovasti ihmisistä ja koirista, taisi olla ekaa kertaa noin isossa joukossa eikä mitään ongelmaa! Tsemppiä tuleviin virallisiin näytelmiin. Tulemme tilaisuuksien mukaan mukaan :) Hansun Miisa sijoittui muuten neljänneksi punaisissa pennuissa.

Täytyy sanoa että tuomari, Anett Korpi (kennel Benchmark), tutki etenkin pentuja paljon ja käytti aikaa. Hieno homma! :)

Vihdoin tuli omien poitsujen vuoro. Uuke oli numerolla 6 ja vastassa phalene (taisi olla?) joista Uuke sai punaisen. Ei malttanut seisoa juurikaan, esiintyi muuten reippaasti ja iloisesti ja se kirotun häntä oli taas ylhäällä mutta ei niin kiepillä kuin oli Lahdessa! Tarkoitus oli että Mira esittää Uuken ja nään miten sen häntä käyttäytyy, mutta Mira oli samaan aikaan Hansun Pate-pinserin kanssa viereisessä kehässä. Mutta ei se mitään :)

Nikke meni numerolla 9 kehään ja sai vastaansa borderterrierin. Jännitti, koska terrieri esiintyi myös hyvin, silti meille punainen. Nikke esiintyi jopa yllättävän pirteästi, se juoksi hyvin, ei ollut perästä vedettävä vaan reipas! Tauko näytti tehneen hyvää, vaikka taukoa ei ole tahallaan pidetty. Joskin pitkä odottaminen ja tyttökoirien läsnäolo saattoivat vauhdittaa asiaa myös ;)

Pieniä koiria oli 44 joten odotusta oli taas edessä. Punaisten kehään mennessä huomasin että kaik tutut olivat kaikonneet tai saaneet myös punaisen, joten meinasi iskeä paniikki kuka esittää toisen koiran. Hätäisesti vein Niken Pirjolle (kennel Muskettikoiran) ja kysyin esittäisikö, onneksi hän suostui. Iso kiitos avusta :) Kumpikaan pojista ei sijoittunut.

Tuloksena pitkästä päivästä kaksi punaista nauhaa, palanut naama ja kädet ja väsyneet koirat :D

Tarttee sanoa myös, että eiliset mejäilyt jäi kun innostuttiin vetämään laahausjälkeä metsään. Yksi lyhyehkö jälki variksella molemmille koirille erikseen. Uuke oli aluksi vähän ihmeissään, mutta kun tajusi mistä on kyse jäljesti tarkasti ja kovalla vauhdilla, jota piti jarrutella, ja oli ylpeä kaadosta.

Nikke tiesi mistä on kyse nähdessään jälkivaljaat ja liinan. Vitsit mikä mölinä siitä lähtikään! Koko jälki oli yhtä vauhtia, tarkasti ja hyvin jäljesti, mutta se vauhti, sai jarruttaa ja kovasti. Kaato oli "ok", pettymys kun se olikin vain varis. Pari nuuhkaisua ja tympeä ilme kertoivat paljon.. :D

Jospa mejäilemme tässä viikonloppuna sitten.